tiistai, 1. tammikuu 2013
Kamala pakana
Nyt olen lukenut kirjan, suuresti nauttien. Mieleen jäi erityisesti aktiivisten luterilaisten jako kolmeen ryhmään: fundamentalistit, konservatiivit ja liberaalit. Enqvistin mielestä vain viimeksimainituilla on tulevaisuutta.
Kiinnostava ja yllättävä on myös analyysi nykyajan kovimman pappisvallan eli islamin tuhoisasta vaikutuksesta hengenviljelyyn. Helsingin Yliopisto tuottaa uutta tietoa yhtä tehokkaasti kuin maailman kaikki islamilaiset yliopistot yhteensä. Kristinopin pimeimmät ajat ovat onneksi menneisyyttä. Giordano Bruno ja Galileo Galilei sentään mainitaan
Hiukan ärsyttää, että käsitykset Hitlerin ateismista kumotaan perusteellisesti, mutta Stalin kuitataan sivumennen. Enqvist myös turhaan pallottelee ateisti-käsitettä (”en ole edes ateisti”). Hän yrittää saada sanotuksi, että uskontoon ei kannata tuhlata ruutia. Onneksi hän ei ole siinä suhteessa johdonmukainen.
Kommentit