Helsingin yliopistossa on hyväksytty 600-sivuinen väitöskirja, jonka aiheena on de-sanan käyttö espanjan kielessä.
     Olen melkein ikäni kaiken suhtautunut epäilevästi humanistisiin tieteisiin. Kerran yritin julkisesti (Kanava-lehdessä) keksiä, miten näiden tieteenhaarojen ero sepitettyyn kaunokirjallisuuteen voitaisiin vetää. En edelleenkään tiedä, voiko sellaista rajaa edes olla.
     Mutta tämä de-väitös antaa rauhallisen olon. Ei tarvitse enää epäillä vaan voi olla ihan varmakin. Humanistisen tieteen takapihalla rehottaa puhdas humpuuki eikä kukaan yritäkään sitä kitkeä.
     Mahdollista lukijaa ärsyttääkseni ilmoitan, ettei muita tieteitä ole kuin matematiikka ja sitä soveltavat alat. Hups. Nyt puhuin itseni pussiin. Totta kai tämä de-tohtori on laskenut, kuinka paljon de-sanoja esiintyy missäkin ja kuinka tiheästi. Hän saattaa jopa hallita prosenttilaskuakin!
     Humanististen tieteiden ohella humpuukia on myös kansantaloustiede. Siitä ehkä joskus toiste.