Joskus tekee mieli tarkistaa oma sijaintinsa kartalla. Pari kertaa kuussa teen vakavissani ruokaa. Miten taitoni, asenteeni, huolellisuuteni ja teoreettinen tietopohjani kestävät vertailun?
     Skaalan ääripäät ovat: avuton, joka yrittää paistaa munan kuorineen ja suvereeni runoilija, joka heittelee mausteita molemmin käsin ja saa aikaan herkun, jota kukaan ei ole maistanut ennen (eikä tule maistamaan toiste). Nämä ovat luokat 1 ja 5. Itseni sijoitan luokkaan 3 eli niihin, jotka toteuttavat reseptin moitteettomasti, jos siinä on vähemmän kuin kymmenen alkuainetta, mutta eivät uskalla poiketa tekstistä. Tästä syytän muinoin edesmennyttä kemian apulaisprofessoria Salli Eskolaa, joka käski tiukasti, että työohje piti kopioida sellaisenaan vihkoon alkukielellä (joka oli yleensä saksa). Onneksi ruokareseptejä on saatavissa suomeksi.