Pitkähkön tauon jälkeen on yritettävä virittää hermostonsa tärkeiden asioiden aallonpituudelle.
Kymmenen vuoden takaista New Yorkin kaksoistornien sortumista muistellaan perusteellisesti. Luultavasti sama juhlinta toistuu taas kymmenen vuoden kuluttua.
Onko aihetta? Missä mittakaavassa ja mihin suhteutettuna tapaus on niin ylivertaisen valtava katastrofi kuin meille vakuutetaan? Suokaa anteeksi, mutta tapaus ei ollut historian käännekohta. Terroristit ottivat käyttöön uuden menetelmän, ei muuta.
Tapauksessa oli erityistä se, että paikka oli Yhdysvalloissa ja uhrit amerikkalaisia. Jos uhrit olisivat olleet kiinalaisia, intialaisia tai vaikkapa venäläisiä, kukaan ei puhuisi historian käännekohdasta. On maita, joissa jatkuvasti kuollaan kuin kärpäset, mutta on myös jalompia kansoja, joiden onnettomuudet ovat käsittämättömiä ja mahdottomia hyväksyä. Pari kolme lauttaonnettomuutta Bangladeshissä – sama määrä mutiaisia kuolee, mutta ei siitä sen enempää, koska siellä kysymyksessä ei ole sota.
Maailmassa kuolee 24 000 ihmistä nälkään joka päivä. Ei siitäkään enempää, rinnastus on korni, koska luku on niin käsittämätön.
Sota terrorismia vastaan? Terroristit ovat ihmisiä eikä terrorismia voiteta tappamalla. Todellinen vihollinen on uskonto.
sunnuntai, 11. syyskuu 2011
Kommentit