Taas päivitellään sitä, että ihmiset eroavat kirkosta. Ja taas etsitään ilmiölle syitä, jotka voitaisiin korjata tai perua. Mutta kun kirkosta ei erota kirkollisverojen, homoliittojen tai muiden sellaisten yksityiskohtien vuoksi! Tärkein syy on uskon (uskovaisuuden, uskonnollisuuden) puute, josta yhä useammat ovat valmiit omalta osaltaan tekemään lopullisen johtopäätöksen. Pappien on vain niin kovin vaikeata myöntää, että uskovaiset ovat vähemmistönä kirkon jäsenkunnassa. Ajatteleva ihminen ei tietenkään voi hyvällä omallatunnolla kuulua järjestöön, jonka läpikäyvä aate on henkiolentojen palvonta. Suurinta osaa ihmisistä ei pidä kirkon jäseninä muu kuin henkinen laiskuus ja sosiaaliset paineet – ja tietenkin se, että heidät on sylivauvoina liitetty kirkon jäsenyyteen, mikä on sinänsä niin törkeä käytäntö, että sen yhteensopivuutta perustuslain hengen kanssa voisi joku tosissaan tutkia.