Suhteeni mainontaan vaihtelee huvittuneisuudesta raivokkaaseen inhoon. Lähelle jälkimmäistä osuu Arlan televisiomainos, jossa pikkutyttö liikuskelee makeissa maisemissa ja iskulause kertoo, että nyt ollaan ”lähempänä luontoa”. On turha kysyä, mitä on haluttu sanoa, sillä kukaan ei ole halunnut varsinaisesti sanoa yhtään mitään.
     Onko Arlan jogurtti lähempänä luontoa kuin ennen?
     Onko Arla lähempänä luontoa kuin jokin kilpailija?
     Kuinka lähellä luontoa Arla on, siis ikään kuin kilometreissä? Vai aatteellisesti?
     Lasten käyttö mainonnassa tarkoittaa sitä, että lapset tuodaan osapuoliksi ajatusten (ja rahan) vaihtoon, jonka pitäisi olla yksinomaan aikuisten asia. Siis eräänlaista pedofiliaa, mitäpä muuta.