Eräs seurue, joka kokoontuu harvoin mutta säännöllisesti, keskusteli mm. ihmisen elämän suunnasta eli siitä, mennäänkö vain tasaisesti alamäkeen ja siinä kaikki. Pessimismiä hillitäkseni esitin oman näkemykseni, josta käytän nimeä sahanteräteoria. Aion ehkä anoa itselleni Nobel-palkintoa.
     Huolimatta siitä, että vanhuus ja etenevät sairaudet ovat väistämättömiä, sahanteräteorian mukaan joka toinen päivä voi olla parempi kuin edellinen ja pahimmillaankin viikossa on yksi päivä, joka on parempi kuin edellinen.
     Sahanteräteorialla on annettavaa myös ilmastokeskusteluun, mutta aivan eri tarkoituksessa. Vaikka jokin talvi – esim. tämä nykyinen – olisi kylmempi kuin monta edellistä, kehitys on silti menossa pahempaan.