Nimeltä mainitsemattomalla keravalaisella oli Suomen kallein vaalikampanja eduskuntavaaleissa, lähes 120 000 euroa. Nyt ehdotetaan vaalirahoitukselle ylärajaa ja keravalainen on katkerana moisesta. Hänen mielestään rajoitus olisi perustuslain vastainen, vahingoittaisi sananvapautta ja estäisi tuntemattomia pääsemästä eduskuntaan. Ymmärsikö joku? Miksi tuntemattomien pitäisi päästä eduskuntaan?
     Myös nimeltä mainitsematon puoluesihteeri sanoo, että rajoitus olisi epätasa-arvoinen. En ymmärrä tätäkään. Minun järkeni mukaan rajoitus parantaisi tasa-arvoa. Äänien ostaminen lyömällä seteli kouraan tai äänien hankkiminen kalliin mainonnan avulla: ei mitään olennaista eroa, sillä kummassakin tapauksessa rahaa vaihdetaan ääniin. Keravalainen näyttää ajattelevan, että hänellä on subjektiivinen oikeus päästä eduskuntaan, vaikka hän on äänestäjille tuntematon, kuten myös hänen kyvykkyytensä lainsäätäjänä.
     Ei ole yllätys, että rahakas ihminen haluaa käyttää rahojaan kuten haluaa. Mutta se on ikävä yllätys, ettei hän näe mitään väärää, jos joku menee eduskuntaan pääasiassa tai pelkästään rahan voimalla.