Sain lopulta katsotuksi ruotsalaisten kaksiosaisen Nuori Strindberg -sarjan. Ruotsalaiset osaavat sen mitä haluavat eivätkä yritäkään sellaista, mitä eivät osaa. Esityksen pelasti Strindbergiä esittänyt Jonas Karlsson, joka aikoinaan loisti Kustaa III:na. Karlsson esittää hyvin ihmistä, joka on yhtaikaa epävarma ja itsevarma. Oikean Strindbergin kuvittelen tosin melkoisesti rajummaksi henkilöksi. Valokuvissa S. on voimakaspiirteinen, kulmikas tyyppi eikä ainakaan mikään leikinlaskija.
Televisiototeutuksessa häiritsi hahmojen jäykkyys ja rikkumaton itsehillintä. Ruotsalaiset pitävät itseään Pohjolan ranskalaisina ja sen huomaa. Kaikki karkea ja spontaani on korkean kynnyksen takana. Rähjäisissä loukoissa asuvat silinteripäiset herrat liikkuivat komiikan ja uskottavuuden rajamailla, samoin hintelä ja arka August bordellissa pylly paljaana, Karlssonin kaikesta taitavuudesta huolimatta.
Mutta ammattitaidosta on annettava ruotsalaisille tunnustus jälleen kerran: myötähäpeää ei nytkään tarvinnut tuntea. Suomalaisista ei aina voi sanoa samaa.